Hyvä tietää renkaista

Renkaat ovat ainoa yhteys auton ja tien välillä. Kaikissa olosuhteissa turvallisuus on kiinni reilun neljän kämmenen kokoisesta kosketuspinnasta.
Renkailla saavutetaan yleensä kymmenien tuhansien kilometrien ajotulos.
Ajotulokseen vaikuttavat kuljettaja itse, asennusajankohta, ajo-olosuhteet, valittu rengastyyppi, ilmanpaineet ja auton kunto.

Ovatko renkaasi turvalliset

Turvasuositus vähintään 4 mm

Monet autoilijat kuluttavat renkaansa kesän aikana huomaamattaan kehnoon kuntoon. Laki edellyttää kesärenkailta vähintään 1,6 mm:n urasyvyyttä mutta turvasuositus sadekelillä on vähintään 4 mm. Missä kunnossa sinun renkaasi ovat?
Autonrengasliitto, liikenneturva ja poliisi ovat järjestäneet neuvontahenkisiä rengasratsioita vuodesta 1997 Lähtien. Rengasratsia 2015 – tiedotuskampanja kuuluu European Road Safety Charterin piiriin osana Euroopan komission liikenneturvallisuus ohjelmaa.

Rengasriskit hallintaan

Tutkijalautakuntien mukaan renkaat ovat merkittävin ajo-onnettomuuksin liittyvä riskitekijä vakavissa liikenneonnettomuuksissa. Jokin rengasriski on ollut mukana joka seitsemännessä
kuolonkolarissa 2000-luvulla. Useimmiten kyse on huonokuntoisista renkaista, keliin sopimattomasta rengastuksesta tai vääristä rengaspaineista. (Lähteet 1-2)

Viimeaikaisten kesärengastutkimusten mukaan: (Lähteet 3-4)
• Joka kolmas ajaa turvasuosituksen alittavilla renkailla (alle 4 mm urasyvyyttä)
• Joka viides ajaa vaarallisen vajaapaineisilla renkailla (yli 0,5 baria alipainetta)
• Joka kahdeskymmenes ajaa kesälläkin talvirenkailla

Oikeilla paineilla selvää säästöä

Rengaspaineet ansaitsevat lisähuomiota, sillä kukin voi pienellä vaivalla parantaa
turvallisuutta sekä säästää luontoa ja lompakkoa. Auton hallinta ääritilanteissa vaikeutuu jo puoli
baria vajaapaineisilla renkailla. (Esim. Suosituspaine 2,5bar -> puoli baria vajaapaineinen rengas 2,0bar) Oikeilla rengaspaineilla voi säästää rengas- ja polttoainekuluissa vähintään 10€ kuukausittain. (Lähteet 4)

Vesiliirto uhkaa jo alhaisilla nopeuksilla

Kesärenkaan suorituskyky sadekelillä heikkenee dramaattisesti renkaan kulumisen myötä.
TM:n ja Test Worldin sadekelitesteissä urasyvyydeltään 4-milliset renkaat toimivat vielä tyydyttävästi mutta sen alle mentäessä märkäominaisuudet romahtavat täysin. Vesiliirron välttämiseksi huonokuntoisilla renkailla pitäisi ajaa lähes 30kmh hitaammin kuin hyvillä renkailla.

Jarrutusmatkat pitenevät merkittäväsi

Renkaan kuluminen vaikuttaa myös jarrutusmatkoihin. Märällä asvaltilla auto pysähtyy hyvillä
renkailla 80km:n tuntinopeudesta alla 30 metrissä kun se huonoilla renkailla jatkaa jopa 10 metriä
kauemmaksi. Huonorenkaisen auton nopeus on vielä 40km/h kohdassa jossa auto pysähtyisi hyvillä
renkailla.

Pito pahimmillaan pikkurillin varassa

Renkaan kosketuspinta tiehen voi kadota sadekelillä yllättäen lähes olemattomaksi.
Oheinen kuvio havainnollistaa kosketuspinnan kokoa eri urasyvyyksillä kun ajetaan 75km:n tuntinopeudella kolmen millin vesipatjalla. Kämmenen kokoisten tassujen sijaan pito voi olla ”pikkurillien varassa” jo tavallisilla matkanopeuksilla.

Renkaan kosketuspinta eri urasyvyyksillä:

Renkaat kosketuspinta eri urasyvyyksillä

Lähteet:

1. VALT-vuosirapotti 2013 (Liikennevakuutuskeskus 2014)
2. Henkilö- ja pakettiautojen rengasriskit 2000-luvulla (Autonrengasliitto 2015)
3. Autonrengasliiton kesärengastutkimus 1997-2014
4. Michelinin ja Bridgetonen rengaspainetutkimukset 2006
5. Test World Oy:n sadekelitestit 2005-2006 (TM16/2006)
6. Goodyear 2005


AUTONRENGASLIITTO
Kesärengastutkimus 1997-2014

TUTKIMUSTIIVISTELMÄ

Autonrengasliiton kesärengastutkimus:

KESÄRENKAIDEN SYYSKUNTO PELÄTTYÄ PAREMPI

Autoilija ovat pitäneet huolta renkaistaan kohtuullisen hyvin taantumassakin.
Syksyn 2014 rengasratsioissa huonokuntoisia renkaita tavattiin hieman harvemmalla kuin kaksi
vuotta aiemmin. Autokannan vanheneminen näkyi myös rengasratsioissa, sillä
tarkastetut autot olivat ensi kertaa keskimäärin yli 10 vuoden ikäisiä.

Henkilö- ja pakettiautojen kesärenkaiden kuntoa on tutkittu Suomessa syksystä 1997 lähtien
Autonrengasliiton, Liikenneturvan ja Poliisin järjestämien rengasratsioiden yhteydessä.
Renkaita on tarkastettu vuosien varrella lähes 178 000 autosta. Urasyvyyksiä on mitattu kuntoseurannan
aikana lähes 712 000 yksittäisestä renkaasta.

Syksyllä 2014 rengasratsiota järjestettiin jälleen laajamittaisesti yhden välivuoden jälkeen.
Kampanjaviikolla 8.-12.9. tarkastettiin yhteensä 8844 henkilö- ja pakettiauton renkaat 56 eri
paikkakunnalla. Etukäteen arveltiin että kesärenkaiden syyskunto olisi romahtamassa
taloudellisen epävarmuuden pitkittymisen ja renkaille raastavan kesäkauden myötä.

Puoli miljoonaa huonorenkaista autoa

Kesärenkaiden syyskunto osoittautui kuitenkin pelättyä paremmaksi. Huonokuntoisia,
urasyvyydeltään 0-2mm renkaita oli viime syksynä 15,3 prosentilla autoilijoista eli 0,3
prosenttiyksikköä vähemmän kuin kaksi vuotta aiemmin. Alhaisimmillaan lukema oli
syksyllä 2009, jolloin huonorenkaisten autojen osuus oli vain 13 prosenttia.

Autokantaan suhteutettuna Manner-Suomessa oli viime syksynä lähes 547 000 huonoilla
kesärenkailla varustettua henkilö- ja pakettiautoa. Huonorenkaisten autojen määrä on
jotakuinkin vuoden 1997 tasolla, vaikka samanaikaisesti autokanta on kasvanut lähes
70 prosenttia nykyiseen 3,6 miljoonaan henkilö- ja pakettiautoon.

Etelä-Karjalassa eniten urasyvyyttä

Huonorenkaisten autojen osuudet vaihtelivat viime syksynä maakunnittain 7,6:sta
25 prosenttiin. Renkaiden kuntokehityksen suunta näyttäisi eroavan alueittain. Esimerkiksi
Etelä-Karjalassa ja Keski-Pohjanmaalla renkaiden kunto koheni merkittävästi, kun taas
Pohjois-Karjalassa ja Pohjois-Savossa mentiin selkeästi huonompaan suuntaan.

Maakuntavertailussa parhaat renkaat mitattiin Etelä-Karjalassa, Kymenlaaksossa ja
Keski-Suomessa. Kehnoimmilla renkailla ajettiin tällä kertaa Ahvenanmaalla, Pohjois-Karjalassa
ja Varsinais-Suomessa. Tutkimusaineistoa ei ole painotettu vastaamaan autokannan
alueellista jakaumaa, joten esimerkiksi Lappi on aineistossa vahvasti yliedustettuna.

Renkaiden huonoa kuntoa ei tiedosteta

Monet ajavat renkaansa kesäkaudella huomaamattaan kehnoon kuntoon. Huonorenkaisista
autoilijoista vain joka neljäs (24,7%) tiedosti viime syksynä renkaidensa heikon kunnon.
Useimmat huonoilla renkailla ajavista eivät näin ollen osaa sopeuttaa ajotapaansakkaan
renkaiden mukaan muodostaen liikenteessä todellisen riskiryhmän.

Kahdeksalla paikkakunnalla tarkastettiin urasyvyyksien ohella myös rengastyyppi ja
rengaspaineet. Tässä 2561 auton otoksessa talvirenkaita oli 5,5 prosentilla, suuria
rengaspaine-eroja 8,9 prosentilla ja huonokuntoisia renkaita 12,2 prosentilla autoilijoista.
Vähintään yksi renkaisiin liittyvistä puutteista todettiin noin joka neljännellä autoilijalla.

Syksyn 2015 Rengasratsia-kampanja järjestettiin tiedotuspainotteisesti ilman laajamittaisia
rengasratsioita. Kesärenkaiden kuntokehityksestä saadaan kuitenkin tuoreeltaan osviittaa
muutamalla paikkakunnalla tehtävistä tarkastuksista.

Ovatko kesärenkaasi turvalliset?
Turvasuositus vähintään 4mm.
Huonokuntoinen alle 2,5mm.
Lain minimivaatimus 1,6mm.


Yhteystiedot

Rengas-Soppi Oy

Sahaajankatu 13-15
00880 Helsinki
09 5844 840009 5844 8400
eratnf-fbccv@eratnf-fbccv.sv

Palvelemme:
Arkisin: 09:00-17:00
Lauantaisin: Suljettu
Sunnuntaisin: Suljettu

Jos haluat tietää enemmän:

Suomen Rengaskierrätys


Autonrengasliitto


 

facebook  

 
 Seuraa meitä

 facebookissa.